Käytettävissä olevat tulot ja viihdebudjetin suunnittelu

Käytettävissä olevat tulot ja viihdebudjetin suunnittelu

Käytettävissä olevat tulot ja viihdebudjetin suunnittelu

Kuukausibudjetti kaatuu harvoin yhteen isoon virheeseen. Useammin rahat valuvat pieniin menoihin, joita ei huomaa ajoissa. Juuri siksi käytettävissä olevat tulot kannattaa laskea paperilla tai sovelluksessa, ei vain muistin varassa. Kun pakolliset menot on vähennetty, jäljelle jäävä summa kertoo paljon enemmän kuin bruttopalkka tai tilipäivän hyvä fiilis.

Maksutapa vaikuttaa yllättävän paljon

Viihdebudjettia ei kannata miettiä vain summana. Myös maksutapa vaikuttaa siihen, pysyykö oma raja näkyvissä vai häviääkö se arjen sekaan. Moni huomaa tämän esimerkiksi silloin, kun puhelimella maksaminen käy sekunneissa. Silloin ostopäätös syntyy helposti nopeammin kuin varsinainen harkinta. Sama syy selittää, miksi apple pay kasino kiinnostaa käyttäjiä, jotka haluavat hoitaa maksut tutulla tavalla. Käytännössä tärkein kysymys on silti sama kuin muussakin viihteessä – paljonko tähän on varattu rahaa etukäteen.

Kun budjetti on päätetty jo ennen maksua, nopeus ei sotke kokonaisuutta. Jos rajaa ei ole mietitty, helppous alkaa ohjata päätöstä liikaa. Tämän huomaa erityisen helposti viikonloppuna, kun käyttö on satunnaista ja mieli tekee jotain pientä ajanvietettä.

Lasku alkaa aina samasta kohdasta

Käytettävissä oleva tulo tarkoittaa rahaa, joka jää pakollisten menojen jälkeen. Vuokra, ruoka, sähkölasku, liikkuminen, puhelin, vakuutukset ja lainat menevät ensin. Sen jälkeen vasta katsotaan, mitä jää säästöön, viihteeseen ja muihin joustaviin menoihin.

Tässä kohtaa moni tekee saman virheen. Viihdebudjetti päätetään fiiliksellä, vaikka oikea summa pitäisi laskea vasta kaikkien pakollisten menojen jälkeen. Jos tilille tulee esimerkiksi 2 450 euroa ja pakolliset menot vievät 1 930 euroa, vapaata rahaa on 520 euroa. Se ei tarkoita, että koko summa olisi käytettävissä huoletta. Siitä pitäisi jäädä vielä puskuria lääkkeisiin, yllätyksiin ja kuukauden loppuun.

Toimiva ja käytännöllinen jako voi näyttää tältä:

  • Ensin säästöön tai puskurille oma osuus.
  • Sen jälkeen erillinen summa vapaa-aikaan.
  • Viihteelle oma katto, jota ei nosteta kesken kuukauden.
  • Maksuille yksi selkeä tapa, jotta seuranta pysyy yksinkertaisena.

Tämä malli toimii siksi, että se tekee viihteestä näkyvän osan budjettia. Se ei jää epämääräiseksi kuluksi muiden maksujen joukkoon. Kun summa on rajattu etukäteen, oma talouden suunnittelu pysyy selkeämpänä koko kuukauden ajan.

Ostovoima näyttää paremmalta, mutta se ei poista tarvetta rajata menoja

Veronmaksajien ostovoimakatsauksen mukaan keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee ja saavuttaa taas vuoden 2020 tason. Katsauksessa käytetty esimerkkipalkka on 4 058 euroa kuukaudessa. Sen tasolla ostovoiman arvioidaan kasvavan 2,2 prosenttia vuoden aikana. Vuositasolla puhutaan lähes 800 eurosta verrattuna edelliseen vuoteen.

Luku kuulostaa hyvältä, mutta arjen tasolla se ei tee budjetista automaattisesti väljää. Moni huomaa saman jo ruokakaupassa. Palkka voi tuntua hieman paremmalta kuin pari vuotta sitten, mutta asuminen, arjen hankinnat ja satunnaiset menot vievät edelleen ison osan nettotuloista. Siksi ostovoima ja käytettävissä oleva raha eivät tunnu kotona aina samalta asialta.

Tässä kohtaa auttaa se, että katsoo omia tuloja rauhallisesti eikä yleisten otsikoiden kautta. Palkkatilastot kertovat suunnasta, mutta oma kuukausi ratkaisee enemmän. Myös ostovoima on käytännössä hyödyllinen sana vasta silloin, kun sen sitoo omaan arkeen. Jos palkasta jää laskujen jälkeen vähän liikkumavaraa, viihdebudjetin pitää olla sen kokoinen, että se kestää tavallisen kuukauden ilman paikkaamista.

Nolla tuottoa on ihan hyväksyttävä lähtökohta

Viihteeseen varatun rahan tarkoitus ei ole kasvaa. Se on rahaa, jolla ostetaan aikaa, rentoutta ja tekemistä. Siksi siihen ei kannata liittää ajatusta tuotosta tai takaisinmaksusta omassa budjetissa. Tämä koskee yhtä lailla elokuvia, ravintolailtoja, pelejä ja muuta vapaa-aikaa.

Ajatus helpottaa yllättävän paljon, kun sen hyväksyy suoraan. Kun viihderaha nähdään kuluna eikä sijoituksena, siihen on helpompi suhtautua rauhallisesti. Silloin myöskään yksittäinen ilta ei ala venyä siksi, että menetetty summa pitäisi ottaa takaisin. Budjetti pysyy siistimpänä, kun tarkoitus on ollut alusta asti käyttää juuri se määrä ja lopettaa siihen.

Moni käytännöllinen tapa toimii tässä hyvin:

  • Päätä kuukausisummaa pienempi viikkoraja.
  • Käytä vain sellaista summaa, jonka voi nähdä kokonaan kuluna.
  • Pidä viihderahat erillään ruoka- ja laskurahasta.
  • Ota käyttöön palvelujen omat rajoitustyökalut heti alussa.

Kun rajat ovat valmiina, päätöksiä ei tarvitse tehdä väsyneenä tai kiireessä. Se tekee tavallisesta ajanvietteestä paljon kevyempää, koska raha ei jää pyörimään taustalle vielä seuraavalla viikolla.

Fiksu budjetti tuntuu arjessa helpolta

Hyvä viihdebudjetti ei näy elämässä kurina vaan selkeytenä. Tililtä ei tarvitse arvailla, paljonko rahaa on vielä jäljellä, eikä kuun lopussa tarvitse siirrellä rahaa kategoriasta toiseen. Tämä on lopulta tärkein hyöty. Budjetti ei tee vapaa-ajasta tylsää, vaan suojaa muuta taloutta siltä, että pieni meno muuttuu huomaamatta jatkuvaksi tavaksi.

Kun käytettävissä olevat tulot on laskettu kunnolla, myös viihteeseen varattu summa tuntuu oikealta. Se ei kiristä liikaa, mutta ei myöskään roiku ilmassa ilman rajaa. Sellainen ratkaisu kestää tavallisen kuukauden, ja juuri siihen hyvä talouden suunnittelu tähtää.

Sekalaista