Paljonko pokeriammattilainen tienaa? Kuuden miljoonan dollarin potti kertoo vain puolet tarinasta

Kun Lauri Sääskilahti heitti toiseksi sijoittumallaan WSOP:n Main Eventissä, eli maailman kunnioitetuimmassa pokeriturnauksessa, ja taskuihin tuli kuusi miljoonaa dollaria, hänestä tehtiin elokuussa Suomen pokerihistorian menestynein. On varma asia, että kyseinen summa on enemmän kuin useimmille palkansaajille kertyy koko uran aikana.

Ei se kuitenkaan paljasta paljoa pokeriammattilaisen todellisista tuloista, Sääskilahtikaan ei ole sellainen eikä ketään makseta kuukausipalkalla harrastuksesta. Logiikka on täysin toisenlainen kuin palkkatyössä: tulot saapuvat suurina erinä harvakseltaan, kun taas kulut ovat jatkuvia. Yksi viikko voi ratkaista vuoden. Siksi pokeriammattilaisen ansioita ei voi määritellä yhdellä luvulla, vaikka tilannetta voidaan purkaa auki.

Vuoden suurin suomalaispotti meni myyntityötä tekevälle harrastajalle

39-vuotias Sääskilahti on kotoisin Barcelonasta, jossa hän hoitaa myyntiä. Pokerin suhteen asenne on muuttunut: jos opiskelupäivinä pelaaminen oli puoliammattimaista puuhaa, nykyään se on vain aktiivinen harrastus. WSOP:n pääturnaus Las Vegasissa oli Main Eventissä Sääskilahdelle ensimmäinen kerta.

Luvut kertovat tarinaansa. Ennen finaalipöytää elävien pelien tuotto oli ollut yhteensä 138 000 dollaria, johon lukeutui muun muassa 83 000 dollarin voitto EPT-turnauksen 14. sijalta Barcelonassa vuonna 2025. Yksi turnaus riitti kuitenkin nostamaan sen summan nelikymmenkertaiseen mittaan.

Sääskilahden suoritus oli reilusti parempi kuin aiempi suomalainen ennätys Main Eventissä, jonka piti Matti Kuortin 25. sija vuodelta 1997. Tulos on tyypillinen esimerkki turnauspokerin luonteesta: menestys ei kerry tasaisesti, vaan ne ovat harvinaisia huippuja pitkien hiljaisempien jaksojen keskellä.

Brutosta nettoon: kuudesta miljoonasta jää käteen noin puolet

Bruton ja neton välinen ero on tuttu asia palkkatyössä, eikä pokerivoittojen kohdalla ole muuta. Yhdysvallat omaksuu käytännön, jossa ulkomaalaisten yli 5 000 dollarin voitoista pidätetään 30 prosentin lähdevero, ellei asuinmaan verosopimus toisin määrää.

Sääskilahden osalta asuinmaa oli ratkaiseva tekijä. Espanjassa asuen hän on maiden välisten sopimusten nojalla vapautettu Yhdysvaltain verotuksesta. Voitto joutuu kuitenkin Espanjan progressiivisen verotuksen piiriin, jonka korkein marginaalivero on 47 prosenttia. Pokerimedia Card Playerin laskelmat osoittavat, että espanjalainen verottaja ottaa sieltä noin 2,77 miljoonaa dollaria. Pelaajalle käteen jää arviolta 3,2 miljoonaa, josta vielä taittuu 10 000 dollarin sisäänosto ja matkakulut.

Jos pelaaja asuisi Suomessa, lasku olisi kokonaan toinen. Verohallinto pitää ETA-alueen ulkopuolelta, kuten Las Vegasista, tulevaa voittoa veronalaisena ansiotulona, vaikka samalta alueelta järjestetyt arpajaiset olisivatkin verovapaita. Tällöin voitto verotetaan aivan kuten palkan tapaan. Rahapelimarkkinoiden uudistus tuo muutoksia verovapauden ehtoihin heinäkuussa 2027, joten suuria pelipäätöksiä varten on syytä varmistaa ajantasaiset säännöt etukäteen.

Ammattilaisen palkka on vuoden tulos, ei kuukausipalkka

Pokeriammattilainen ei voi nojata mihinkään työnantajaan, työehtosopimukseen tai sen myötä tuleviin etuihin kuten palkalliseen sairauslomaan, lomakorvaukseen tai eläkevaroihin. Kaikki on hoidettava itse pelipöydän tuotoilla. Vasta kun voitoista on vedetty kaikki menot pois, näkee todellisen tuloksen:

• Sisäänostot. Jokainen turnaus maksaa, voitti tai hävisi.
• Matkat ja majoitus. Suuret turnaukset pelataan Las Vegasissa, Barcelonassa ja muissa pokerikeskuksissa, ja turnausviikko hotellissa on kallis.
• Pelin kehittäminen. Valmennus, analyysiohjelmat ja harjoittelu ovat ammattilaiselle samanlainen kuluerä kuin koulutus muissa ammateissa.
• Talon osuus. Kasino tai pelisivusto ottaa jokaisesta turnauksesta maksun tai jokaisesta potista oman osuutensa. Siksi pelaajat häviävät yhdessä aina enemmän kuin voittavat, ja voittajaksi päätyy vain vähemmistö.

Palkintorahat kertyvät turnauksissa yleensä 10–15 prosentin joukolle, ja isommat summat menevät kärkipäähän. Taitavakin voi olla kuukausia ilman mitään merkittävää voittoa. Siksi ammattilaisella on oltava oma pelikassansa, joka kestää pitkät tappioputket niin, että vuokra saadaan maksetuksi.

Esimerkkilaskelma: näin turnauspelaajan vuosi voi näyttää

Kuvitellaan pelaaja, joka osallistuu vuoden aikana 60 elävän pelin turnaukseen, joiden sisäänosto on 1 100 euroa. Luvut ovat keksittyjä, mutta mittasuhteet ovat tyypillisiä.

• Sisäänostot: 60 × 1 100 euroa = 66 000 euroa
• Matkat ja majoitus: 20 000 euroa
• Kulut yhteensä: 86 000 euroa
• Voitot yhdeksästä rahasijasta: 95 000 euroa

Veron edellä tulos on 9 000 euroa vuodessa, mikä jakautuu reilun 750 euron kuukausittaiseksi. Ei ole paljoa enemmän kuin moni osa-aikainen palkkaa. Tilanne kääntyy päinvastaiseksi, jos pelaaja joutuu yhteen raskaaseen finaalipöytään ja nappaa sieltä 60 000 euroa; silloin kuukausitavoite on jo 5 750 euroa. Hyvän ja huonon vuoden välinen kuilu ei johdu taidosta, vaan muutamasta onnistuneesta kädestä.

Ammattilaisten keskuudessa on yleistä tasata vaihtelua myymällä osuuksia turnauksistaan. Rahoittaja katsoo puolestaan sisäänostojen kuluja ja saa niistä vastaavan osuuden voitoissa. Riski on näin ollen pienempi, mutta suuren voiton mukana tuleva summa on sitä myötenkin.

Kuka pokerilla oikeasti elää?

Suomalaiset olivat 2000-luvun nettipokeribuumin myötä maailman huipulla. Silloin Patrik Antonius ja Ilari Sahamies -nimetkin saavuttivat tunnettuutta pokerin parissa ei-oleille. Verkkomaailmassa heikkoja vastustajia riitti, joten kokenut pelaaja sai hoidettua elantonsa käsittelemällä runsaasti käsiä useammassa pöydässä samanaikaisesti. Nykyään nettipokerista kiinnostuneet voivat tutustua myös erilaisiin pelisivustoihin ja vertailla niiden ominaisuuksia. TurtleBet tarjoaa tähän yhden vertailunäkökulman.

Tilanne on toinen tänä päivänä. Kenttä on kovempi, ja niillä jotka hankkivat toimeentulonsa pokerilla, tuloslehtiin kertyy yhä useammin muualta kuin pelivaiheista. Valmennus, sponsorointi, sisällöntuotanto ja suoratoisto ovat tärkeitä osia; monelle vakiintuneelle nimeksi tulleen pelaajan kohdalla ne tuottavat varmemmin kuin turnauspöytä.

Jos kiinnostaa lukea syvemmälle pokerin historiaan tai Texas Hold’emin valtaannousuun maailman ykköspelinä, artikkelimme Pokeri: pelien peli? tarjoaa lisätietoa asiasta.

Palkkavertailun kannalta pokeri on huono mittatikku

Palkkojen vertailussa otetaan usein lähtökohdaksi se kuukausipalkka, joka on ennustettavissa. Pokeriammattilaisen keskimääräinen kuukausitulo saattaa vaikuttaa paperilla komealta, mutta sen taakse piilee riski ja vaihtelu, josta palkansaalla ei ole huolta. Tilastotkin ovat harhaanjohtavia, sillä niihin nousevat vain voittajat; tuhannet pelaajat, jotka ovat yrittäneet ammattilaisuraa ja palanneet palkkatyöhön, jäävät huomiotta.

Sääskilahden tapaus on poikkeuksellinen nimenomaan siksi, ettei hän toimeentulon hoidon laittanut peliin. Palkkatyö katsoi vuokran puolesta, pokeri oli harrastus, joka eräänä kesänä toi miljoonat. Suurin osa tekee viisaammin päinvastoin.

Mikäli pelaaminen alkaa syödä aikaa tai rahaa enempää kuin on tarkoitettu, Peluuri tarjoaa apua nimettömästi ja maksutta auttavasta chatista tai puhelimesta.